twitter facebook instagram bloglovin tumblr google plus pinterest youtube

Pages

31 December 2013




Vuosi alkoi mitä upeimmalla tavalla! Olin vihdoin saanut kiinni ideasta, mitä on elämä. En enää ajatellut kouluaamuja tavalla, joita niitä yleensä ajatellaan, vaan heräsin jokaiseen aamuun odottaen uutta päivää.
Tammikuussa tapahtui niin mielettömän hienoja asioita. Tapasin ensimmäisen kerran livenä yhden parhaimmista yhstävistäni, Iidan. Vietimme parhaan viikonlopun ikinä ja nyt olen lähdössä vuoden vaihteessa, ensi perjantaina, Iidalle samaksi viikonlopuksi.
Kävin ratsastamassa viikottain ja pitkän etsinnän jälkeen löytyi ihana vuoksris, Mammutti (ei kuvassa).

My year started by the most amazing way! I had finally reached the idea based on living. I didn't anymore hate morning, but woke up every morning to a new wonderful day.
There happened so many amazing things in January. I met with one of my very best friends, Iida, at the first time in live (we had known each other for three years in internet). We spent a fantastic weekend, and now I'm going to Iida's for the same weekend after new year, next Friday.
I rode once a week in January. After a long time of searching we finally found a nice horse to part-board, Mammutti.

Helmikuussa lähdimme viikoksi Kanarialle perheen kanssa. Meillä oli vuokrattu talo siellä, ja nautin ajasta tosi paljon. Upeat maisemat ja hyvät ruoat takasivat täydellisen lomamatkan.

In February we traveled to Gran Canary with my family. We'd rented a house there, right next to a beautiful golf court. Breath-taking landscapes and delicious food made our holiday one of the bests.

Maaliskuussa oli edelleen sydäntalvi. Pakkasta riitti, niin myös lunta. Itse olen ehdottomasti kesäihminen, tai no, en ainakaan talvi-ihminen, joten tämä kevät meni pitkälle sinnitellessä.
Kävin tallilla useasti viikossa, kerran viikossa ratsastuskoululla ja pari kertaa Mammutin luona. Pääsin kilpailuihinkin avustamaan ja elin muutenkin mahtavaa hevostytön elämää.
Sitten oli pääsiäinen, josta pidän ja en pidä. 

In March there was still midwinter. It was really cold and too snowy. I'm definitely a summer person, well, at least not a winter person, so that spring was just struggling with the coldness.
I spent a lot of time at stables. I still had one riding lesson per week, plus I went to ride Mammutti once or twice a week. I also got an opportunity to go to help to a competition and loads other stuff which made my life like the dream of a horse girl.
Then there also was Easter... I can't decide do I like it or not.

Huhtikuussa sain YFU:lta vaihto-oppilaspaikan Oseaniaan ja olin onneni kukkuloilla. Lähtö oli kuitenkin vielä niin kaukainen aihe, ettei tiennyt, miten siihen olisi pitänyt suhtautua.
Koulussa vietimme Vappua naamiaisten voimin. Olin saanut kuin saanutkin takkini valmiiksi ja esiinnyin se päälläni myös koulun muotinäytöksessä.
Kävin myös Tampereen hevosmessuilla ja tapasin Iidaa ja tämän ystävää Annua. Messut olivat ihan mukava kokemus, mutta itse matkanteosta pidin eniten :) Olenkin varmaan yksi niistä ihmisistä, joiden motto on "Tärkeintä ei ole määränpää vaan matkanteko", ja siinä kannassa aijon pysyä loppuun asti.
Edelleen huhtikuussa meillä riitti lunta, eikä se tuntunut sulavan pois koskaan.

In April I got to know I'll be an exchange student and I'll go Oceania via YFU. I was on the top of my world. Still leaving Finland was a really distant subject, so I didn't quite know how to take it.
At school we celebrated the 1st of May a day earlier and had a costume party. I'd finally finished my coat and wore it also at the schools fashion show.
We made a trip to Tampere 'cause they had a horse fair there. I got a change to meet Iida again, and this time I met her best friend, Annu too. The fair was really nice experiment but I personally enjoyed the journey more. I think I'm one of those persons whom motto is "It's not about the destination, it's about the journey" and I'll stick to it till the very end.
In April we still had ten or twenty cm of snow, which really sucked.

Toukokuussa koettiin pikainen vuodenajan muutos, kun hypättiin -10:stä +20 asteeseen. Tämä ilmiö oli itselleni enemmän kuin tervetullut, ja kuvausreissuja riitti enemmän kuin laki sallii.
Toukokuun puolessa välissä lähdin viikonlopuksi Jämsään Iidan luo. Aika kului niin valokuvatessa kuin Hyvän tuulen messuilla, joilla mm. pääsin hypnotisoitavaksi.
Kuun lopulla oli vapaaehtoinen TET-viikko, jolloin suuntasin ystäväni kanssa maalle Vauhtifarmille. Viikon mittaan tuli rehkittyä metsässä ja kuvattua taasen ihan urakalla. Kävimme myös Ellan vuokrista katsomassa tallilla.
Ysiluokkalaisen viimeinen kouluviikko oli täynnä odotuksia ja kärsimättömyyttä. Kaikkia houkutteli hyvää vauhtia lähestyvät päättäjäiset ja kauan odotettu kesäloma. Erilaiset aktiviteetit, kuten ysientanssit ja ysien päivä, pitivät meidät toimeliaina loppuun asti.

In may we got thrue a massive change when the temperature hopped from -10 degrees Celsius to + 20 Celsius. This miracle was more than welcome to me. We made many photographing trips.
At the middle of the month I took a train to Jämsä and spent an awesome weekend at Iida's. We photographed so much and visited a fair, where I got hypnotized etc.
Then we had an optional job shadowing week. I left to country side with my friend Ella and had a fun week at Vauhtifarmi, which is kind of an amusement park (not really... there weren't any roller coasters but still loads of different cool stuff). We went to stable too. I got to photograph while Ella rode.
The last week of a nine grade student  (the last year of the obligatory studies in Finland) was full of expectations and impatience. The upcoming graduation ceremony (this is probably not the right word for it) and summer holiday was in everyone's mind. Different activities like the ball and the nine grade student day kept us busy.

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä koitti se päivä, jota oli yhdeksän vuotta odotettu. Pakollinen koulu oli nyt ohi ja olimme vapaita tekemään mitä halusimme. Omassa tapauksessa se tarkoitti muutaman kuukauden odotusta ja sitten vihdoin alkaisi lukio.
Kesäkuussa kävin serkkujeni luona Tukhomassa, vietin 16-vuotissyntymäpäiviäni ystävieni kanssa ja lensin Englantiin viettämään siihen astisen elämäni parhaat kolme viikkoa.

At the first day of June came the day we all had dreamed about since nine years. School was over now and we were free to do what we liked. In my case it meant about two months of waiting and then going to upper secondary school.
In June I visited my cousins at Stockholm, had the best sweet 16 parties with my friends and flew to England to spent the most amazing three weeks of my life.

Heinäkuulta ei ole muuta dokumenttia, kuin Englantia. Hastings tuntuu nyt kuin toiselta kodilta, jonne voisin palata tältä istumalta. Rakastin rantakaupungin kauneutta, kulttuuria, historiaa... käytännössä rakastin kaikkea muuta paitsi paikallista opettajaamme. Liiderimme oli taas sitäkin mahtavampi!

I really didn't have any else documentary from July than England pics. Hasting feels now like my second home I could go right now. I loved the beauty of the beach town, the  culture, the history... practically everything except our local teacher. Our leader was luckily so amazing we didn't care our teacher!

Elokuussa kävin mökillä pikkusiskoni kanssa. Selvisimme epäonnisen junamatkan jälkeen perille ja nautimme rauhallisuudesta pitkän viikonlopun ajan.
Näin ystävääni Peuliinaa, johon tutustuin kielikurssilla, ja teimme extempore retkiä muutamankin sen viikonlopun ajan. Vierailimme mm. Suomenlinnassa ja Korkeasaaressa.
Koulujen alkamisen jälkeen oli STS:n reunion party Helsingissä, ja saimme taas nähdä kielikurssikavereita ja muistella mahtavaa reissua.

In August we made a quite interesting journey to our grandparents' cottage by train. When we finally made it there we got to enjoy the peaceful long weekend away from the city.
My dear friend Pauliina, who I met at language course, came to Helsinki and we had a brilliant weekend. We made several extempore trips, to Suomenlinna (eng. Finland's castle) and Korkeasaari (a zoo) for example.
After schools had started STS had a reunion patry at Helsinki and we got to see each other again and talk about the great summer.

Syyskuussa riitti rippijuhlia. Muistaakseni komissa rippijuhlissa tuli käytyä. Kesäisten säiden takia pystyi pukeutumaan kevyesti, mikä on aina plussaa.
Lukion takia sain matkustaa päivittäin junalla, josta nautin suunnattomasti. Koulumatkat olivat aina odottamisen arvoisia. Välillä esimerkiksi Häly rajoitti itsekseen kulkemista, mikä ei tosin kaatanut maailmaa. Hälyyn liittyminen oli ehkä hienoimmista päätöksistäni, sillä se on antanut niin paljon. Olen rohkeampi, valmissanaisempi, päättäväisempi... oi tätä listaa jatkuu... kuin ennen. Tunnen olevani osa jotain, ja olevani mukana jossain, mistä ihmiset minut muistavat.
Toisen jakson alettua alkoi myös filmikuvauskurssi, jonka kuvailemiseen en edes löydä sanoja. Innostuin totaalisesti mustavalkokuvauksesta niin filmille kuin digitaalisestikin. Tämä näkyi heti myös täällä, blogissa. Vaikka värikuviakin edelleen otan, ovat mustavalkoiset selvästi ne syrjäyttäneet.

There were sooo many confirmation ceremonies in September. We went to three parties if I remember right. Because of the summery weathers it was possible to dress lightly, which is always a plus.
The upper secondary school gave me a reason to travel by the train daily. I was and still am really happy about it, 'cause I love traveling bu trains a LOT. The way to school is always as pleasant. Sometimes clubs, like Häly limited traveling by my own but I didn't matter that either. By the way, joining Häly is probably one of the best decisions I've ever made. It has given me so much. I'm far more braver, determined... this list just goes on and on... than before. I feel like I'm a part of something and I'm in in something people gonna remember me.
Along the second period started, started also the film photographing course. I can't even describe how awesome that was. I got totally into the black and white photos, photographed to film or digitally both. It showed at here too. Even I still take color pics too, have the black and white pics clearly displaced them.

Lokakuussa pääsin ensimmäiselle kuvausreissulle. Hälyyn tehtiin juttua, joka minun oli tarkoitus valokuvata, Lähdimme lauantai- tai sunnuntaiaamuna Kirkkonummelle kotieläintilalle kahden ihanan Hälyläisen kanssa. Päivä oli hauska, ja sain huomata, ettei homma ollut yhtään niin vaikeaa - tai helppoa - kuin olin kuvitellut.
Sitten pääsin vihdoin Roomaan! Italia on yksi lempimaistani, ja koska olin innostunut kulttuurista niin paljon, en voinut kuvitellakaan lähteväni minnekään muualle kuin Roomaan. Oli häkellyttävää seistä itse Colosseumin edessä, kiivetä samoja portaita, joita ihmiset jo aikoja sitten olivat kiivenneet, nähdä, miten auringon valo leikkaantui raunioiden reunoja pitkin.
Tapasin Roomassa myös hyvää ystävääni, Martaa, kehen myös tutustuin kielikurssilla. Kävelimme tunnin tai pari Rooman keskustassa, söimme gelatot ja juttelimme.

In October went to my first real photographing trip. There was a story in Häly and I was supposed to take photos to it. We left at Saturday or Sunday morning to Kirkkonummi, to a farm with two lovely Häly editors. We had a fun day and I noticed the thing was much easier - or harder - I'd imagined.
Then finally I flew to Rome! Italy is one of my favorite countries and I had (still have :D) this massive interest on culture I couldn't imagine going anywhere else. It was breath-taking to stand right in front of the great Colosseum, climb the same stares people have climbed thrue ages, see how the light splits to the edges of the ruins.
I met my good friend, Marta at Rome too. I first met Marta at the language course. We spent an hour or two walking in the center of Rome, eating gelato and talking.

Marraskuussa tuli valokuvattua normaalia enemmän. Toki tähän vaikutti valokuvauskurssi ja erilaiset tehtävät koulun puolelta, mutta jotenkin myös se aikajakso. Sää oli mitä oli, luonto oli niin... "Pystymetsää ja laaketa peltoo, maisema herättää Jumalan pelkoo" ...hennon kaunis, huurteinen ja säälimätön (pähkäilin varmaan puoli tuntia, mikä sana tähän kelpaisi, enkä vaan keksinyt). KARU, nythän sen keksinkin!
Marraskuussa myös koulumme musikaali alkoi valmistua. Puolen vuoden raataminen alkoi näkyä muutamassa kaverissani. Esitys oli hieno, sitä en voi kiistää.

In November I photographed more than normal. Of course I had the photographing course which effected and some other tasks which I got from school, but also the time effected too. The weather was what it was, but the nature was so... sensitive, beautiful, rough and merciless (I thought about it and couldn't figure out which word describes it the best). BARREN, now I figured.
In November our schools musical was also ready to perform. After six months of drudge few of my friends were extremely stressed so I was glad it was finally over. The show was great, that I can't deny.

Joulukuussa kävin Porvoossa keräämässä joulumieltä, huonolla menestyksellä tosin. Leivoimme myös pipareita, mikä ei myöskään auttanut. Joulusta meni itselläni into joskus kaksitoistavuotiaana, jonka jälkeen on joutunut vain tekopyhästi olemaan hengessä mukana. Joulu aina vain tulee, on ja menee. Se on minulle ihan ok.

In December I went to Porvoo for an afternoon to get some Christmas spirit - same back with nothing. We baked ginger breads too - gained nothing. I lost the Christmas spirit when I was twelve. After that I've just acted like I had it. Truthfully I think I'll never find it again. Once it's lost, it's lost forever.
Every year the Christmas comes, it is and then it goes. It's fine for me.


Tässä vielä tämän vuoden lemppariksi valikoitunut kuva :) Postaukseen -->
Onnellista Uutta Vuotta jokaiselle! Nyt kiitän ja kuittaan, nähdään ensi vuonna!

Here's my favorite picture of the year :) Click to post -->
Happy New Year to everyone! So now I'll thank and check off, see you next year!
 photo arrow.pngCONTINUE READING

29 December 2013



Ihailkaa kouluaamujen kauneutta. Kaipaan jo tavallaan takaisin kouluun, sillä oma koulumatkani on vailla vertaa.

Please, admire the beauty of the early mornings. I kinda miss school already because I can't imagine more wonderful way to school.

Kiitos aivan mielettömän paljon! Toiveeni tälle vuodelle toteutui muutama päivä sitten, kun rikottiin 10 000 sivunkatselukerran raja! Lisäksi kaksi uutta lukijaa liittyi joukkoon. Selailin juuri yksi päivä lukijat läpi ja mietin, kuinka upeaa on, että näinkin montaa henkilöä kiinnostaa seurata elämääni. Tästä on aivan mahtavaa jatkaa vuoden 2014 puolelle. Kiitän ja kumarran.

Thank you so much! My wish or goal to this year has been reached a few days ago, when KetKettu reached 10 000 page views! I've also got two new followers. Not a log ago I was just thinking how amazing is that so many of you are really interested about my life. This is more than a good base to start the years 2014. I'm really thankful for you guys.


 photo arrow.pngCONTINUE READING

21 December 2013

21. Tässä kuvia torstain Häly-sessiosta, jolloin meillä oli kuvaaja paikalla. Tarkoitus oli ottaa vaan muotokuvia, mutta saatiin muutama ryhmäkuvakin otettua. Tässä siis osa meidän toimituksesta. Kaikki kuvat on ottanut Joona Kamu (käykää kattomassa, upeita kuvia!)

Kiitos aivan parhaalle porukalle! Hälyläiset ovat tehneet tästä ensimmäisestä puolesta vuodesta paremman ja hauskemman mitä olisin koskaan voinut kuvitella!

Here're some pics from Thursday when we had a Häly meeting. We had a photographer there who took some portraits. Then he took some group photos of us too. So here is a part of our "editorial office". All photos are taken by Joona Kamu (visit his blog too, such amazing photos!)

I just want to say thank you to every one in Häly! Without you guys this fall hadn't been such awesome and fun. 


 photo arrow.pngCONTINUE READING

20 December 2013



20. En tiedä, mistä sai alkunsa mun Nikonien boikotointi, mutta nyt sille voi ainakin mainostuksen osalta antaa täyden arvostuksen! Kyseisestä mainoksesta lyhyempi pätkä on pyörinyt jo jonkin aikaa ainakin Suomen televisiossa. Ihastuin ensinnäkin kappaleeseen ja sitten koko mainoksen nähtyäni myös siihen. Katsokaa ja kommentoikaa! Mikä on teistä tähän asti vaikuttavin mainos?

I'm not quite sure how did I get the idea to boycott Nikon. Now I can say Nikon earns my whole respect with its brilliant advert! The shorter version of the same ad has been shown in Finland for a while now. I loved the song at the first time I heard it and when I saw the whole advert... oh! I can't even describe it! Just watch it and tell how you feel about it. What has been the most impressive advert you've seen?


Tänään kävelin kaikessa rauhassa kotiin perusreittiä golfkentän läpi. Joulujuhla/konsertti loppui jo kymmeneltä aamulla, mutta ahkerina nuorina jäätiin vielä Hälyä väsäämään. Oikeastaan vaan juteltiin siellä :) Lähdin kahdentoista maissa kotiin. Hiekkatiellä oli niin hieno valaistus yms. että matkaan meni kolmesti pitenpään kuin normaalisti. Kamera kaulassa napsin kuvia ihan joka puolelta. Nyt voi jo aika varmasti sanoa, että saadaan musta joulu.. ainakin on lämmintä :)

I walked home through the golf court as usual. Our Christmas fest/concert ended at 10am but because I hard-working a person with no life outside the school I stayed at school till midday. We had a tiny Häly meet but we actually just chatted there :)
There was an amazing lighting etc at the golf court when I was walking to home. I spent a lot time there just photographing. Now I can be pretty sure we're not gonna have a White Christmas.. well, st least it's warm :)

Siluettikuva / the silhouette pic 
© Joona Kamu
 photo arrow.pngCONTINUE READING

8 December 2013

Tänään oli Joulun kannalta välttämätön päivä - ei pipareita, ei Joulua. Aamulla nukuin vahingossa puoleen kahteentoista ja sitten otin ihan iisisti kolmeen saakka syöden aamupalaa, tai brunssia ja katsellen sarjoja. Katsoin muun muassa Housen missattuja jaksoja ja joitain vanhoja Gossip Girl:n jaksoja. Iltapäivällä alkoi itse leipominen. Itse en henkilökohtaisesti pahemmin piparien leipomisesta välitä, niitä on kuitenkin Jouluna oltava :)

Today was an important day which Christmas is depending to - no gingerbread, no Christmas. In the morning I woke up at half past eleven (oops :D) and took an easy morning/afternoon eating my breakfast, or brunch, and watching series. I watched some missed episodes of House MD and some old episodes of Gossip Girl. In the afternoon we started baking. I personally don't like baking gingerbread, I just think there must be some at Christmas :)



 photo arrow.pngCONTINUE READING

7 December 2013

Porvoo-päivä! Meillä on tapana joka vuosi käydä Vanhassa Porvoossa joulun alla. Ostokset jäivät suppeiksi: yksi musta hame tarttui mukaan, sekä tietysti kavereiden joululahjojen osasia. Mä tykkään antaa kavereille lahjaksi pienistä osasista koottuja lahjoja. Hirveästi en uskalla sisällöistä enempää paljastaa, ettei mene yllätykset pilalle :D Joulun jälkeen voitte saada sitten koostetta niistä :)

Porvoo (a city in Finland) day! We've used to visit Porvoo every year before Christmas and so we did this year too. Shopping came to second place while just exploring everything. I bought only one black skirt and some parts to my friends' Christmas presents of course. I really like to build the Christmas present of small parts which are having some sentimental value. I can't tell you anymore about the present 'cause I really don't want to spoil the surprises :D After Christmas maybe :)


 photo arrow.pngCONTINUE READING

2 December 2013

Nolous on musiikin lisäksi sana, jota en kestä. Noloutta tosin vihaan laajemmin, sillä itse käsitteen merkityskin rasittaa. 

Suomessa elämme ns. nolauskulttuurissa. Aivan sama, oliko tilanne tai tapahtuma pieni tai suuri, aina on syytä nolostua. Jos kaupungilla kävellessä kompastuu, tulee heti ensimmäisenä katsottua ympärilleen "Eihän kukaan vaan nähnyt?" -tyyliin.  
Toisaalta taas aivan ihmeellisissä tilanteissa ei vaivaannuta ollenkaan. Otan nyt vertailumaaksi Englannin, joka yhtenä small talk:n kotimaana on täysi vastakohta Suomelle. Jos Suomessa jää kaksistaan jonkun kanssa esimerkiksi vastaanottotilaan tai hissiin, pidetään visusti huoli, ettei luoda edes katsetta toiseen. Englannissa samassa tilanteessa samalla käyttäytymisellä leimattaisiin suoraan kättelyssä epäkohteliaaksi. 
Small talk on nimenomaan avainsana muun Euroopan ja maailman päivittäisessä kanssakäymisessä. Mitä tehdään Suomessa?

Nappasin Kaisan blogista aiheeseen sopivan haasteen. Kaikki me ollaan noloja!

Säännöt / Rules:
Sinut on nyt haastettu, mitään ei ole tehtävissä
Etsi (tai ota) itsestäsi kuusi noloa naamakuvaa ja laita ne tähän
Kirjoita itsestäsi kolme satunnaista noloa tapaa, faktaa, sattumaa tms.
Haasta vähintään kolme bloggaajaa, linkkaa tähän ja ilmoita heille haasteesta!

1. Istuin tänä aamuna väärällä tunnilla melkein neljäkymmentä minuuttia tajuamattani.
This morning I sat at the wrong  class for forty minutes even noticing.

2. Herään melkein joka lauantaiaamu siihen hirveään sydäriin, kun luulen, että oon myöhästynyt koulusta.
I wake up almost every Saturday morning to that awful almost-a-heart-attack 'cause I think I'm late for school.

3. En tykkää mennä ostamaan esim. toista jäätelöä samalta kioskilta, jos tiskillä on edelleen sama myyjä.
I don't like to go buy for example second ice cream from the same kiosk if the same seller's still there.
 photo arrow.pngCONTINUE READING

1 December 2013

Joulukuu alkaa. Oon jo monen vuoden ajan törmännyt moniin erilaisiin joulukalenterin muotoihin, niin bitteinä kuin paperina. Nyt olisikin sitten aika itse toteutella omanlaista kalenteria. Joka päivä olisi kiva jotain ihan pientä, ajatusta tai ideaa, postailla :)

December begins. I've seen so many different advent calendars, the bitmap and paper ones. Now I though it would be a good time to make my own looking calendar. Every day I'd like to post something little and nice, like thoughts or ideas :)

Marraskuussa mun ykköskampaukseksi nousi nuttura. Hiukset on vaan tosi nopeaa kiepauttaa nutturadonitsin ympärille. Lisäksi seuraavaksi päiväksi saa kivat kiharat!
Neuleita on tullut vähän ehkä ylikulutettuakin viime kuun puolella. Nyt kun kelit viileni, on ihanaa laittaa päälle lämmin villaneule. Itse oon suotinut maanläheisiä värejä, mutta omistan myös mm. ihanan vihreän neulee.
Löysin muoti/kauneusmessuilta syksyllä ihanat ylipolvensaappaat (tai jotain sinne päin). Nämä tekonahkaiset, 60 euroa maksaneet jalkineet, maksoivat itsensä jo ensimmäisellä käyttöviikolla takaisin. Rakastuin kenkiin aivan järkittävän paljon! Perinkin sitten äidiltä yhdet vanhat mustat nahkasaappaat ja niitäkin on ihan kiitettävästi tullut käytettyä.

Bun became my favorite hair style in November. It's so easy to just roll your hair around the hair donut. Plus you get nice curls to next day!
I've used A LOT of sweaters in last month. Now it's quite cold here in Finland so it's pretty nice to put a warm woolly sweater on. I personally like earthy colors but I also do own a green one.
I found a wonderful pair of boots earlier this autumn from fashion'/beauty fairs and love them! They're fake leather, over knee and cost only 60 euros (maybe 'cause they're fake leather). I also got a pair of real leather boots from my mom and had used them a lot too.

 Aloitin Jane Austenin "Ylpeys ja Ennakkoluulo":n lukemisen kaiketi marraskuun alussa ja ihastuin tarinaan ja hahmoihin ikihyviksi. Kirja on jo 200-vuotias, ja luulin itsekin sen lukemisen olevan vähän sitä sun tätä. yllätyin kuitenkin tosi iloisesti ja suosittelen tätä ihan kaikille vähänkään kiinnostuneille!
Elokuvia olen katsonut taas vaihteeksi aaaaika paljon. Parhaiten mieleen on kuitenkin jäänyt Sherlock Holmes ja Anna Karenina. Rakastan salapoliisielokuvia, tämän lisäksi mm. Agatha Christie:t on aivan mahtavia! Anna Karenina taasen edustaa pukudraamoja, joista tykkään kans todella paljon. Anna Karenina on muutenkin joukosta erottuva lavastuksen ja kuvasutapojen suhteen.

I started reading Jane Austen's "Pride and Prejudice" maybe in the end of October. I loved the plot and characters right from the start. The novel is 200 years old and I thought it would've been a quite boring one but I was really wrong! I recommend this really highly to everyone with even a bit interest!
I've watched many many movies during November. I picked my two favorites and here they are: Sherlock Holmes and Anna Karenina. I love detective stories so it wasn't any big surprise that I liked Holmes. I also like Agatha Christie's vary much! Anna Karenina represents the costume dramas which I like a lot too. Anna Karenina has also extremely beautiful scenes and a different filming style.


Kynttilöistä innostuin tossa noin viikko sitten ja oonkin nyt tosi ahkerasti poltellut niitä, melkein pävittäin. Omistan aivan ihanan, lahjaksi saadun tuoksukynttilän, jonka tunnelmissa fiilistelen tuleviaa juhlapyhiä jo vähän etukäteen. Oon luopunut melkein kokonaan mun kattolampusta ja istuskelen tunnelmavalaistuksessa :)
Löysin mun lempikuvan/postikortin kirjamessuilta jo aikaisemmin syksyllä, mutta nyt oon sitä ihan kunnolla fiilistellyt. Robert Doisneau:n vuonna 1950 ottama "Les Amoureux aux Poireaux" on aivan supertunnelmallinen ja ihanasti aidon onnellisuuden kiteyttävä kuva.
Iida lähetti mulle mun muistitikun tuossa aikaisemmin ja sen yhteydessä lyhyen kirjeen. Vastailin itsekin kirjeitse ja ennenkuin ehdittiin mitään sen suuremmin suunnitella tai päättää oltiin jo ehditty kirjoitella hyvä tovi. Jossain vaiheessa viime kuuta sitten todettiin kirjoittamisen sopivan meille tosi hyvin. On aivan ihanaa tulla kotiin ja avata kirje ystävältä. Paperilla ei tarvitse olla kuin muutama rivi ja jo se ilahduttaa kummasti.

I love candles! I didn't before, before last week. Now I've burned at least four or five candles all ready and it's not even Christmas yet! I have this lovely perfume candle which is a present from my dear friend. I don't even use my ceiling light anymore 'cause I prefer to be in this relaxing lightning :)
I found my favorite photograph or poster earlier this autumn from literature fairs but I have started to understand it better now. It's Robert Doisneau's photograph from year 1950 and named "Les Amoureux aux Poireaux'' (Lovers with leeks). I think it's just so lovely and honest and happy pic.
We started to write letters with Iida in 'October or earlier and now we have found it very suitable for us. Nothing makes me more delight than a letter from a friend. You don't need a long novel, only two rows is enough to make someone glad you've remembered them.
 photo arrow.pngCONTINUE READING

24 November 2013

Eilen pääsin pitkästä aikaa kuvaamaan ihan kunnolla. Aamulla satanut lumi oli jo puoliksi sulanut, mutta jotkin rippeet niistä saatiin kuviin. Valaistus oli ihanan kylmä, kuten oli ilmakin :) Ei kauaa viitsitty olla, kun sormet jäätyi jo viidessä minuutissa.

Yesterday we had a photoshoot session with my lovely friend Minttu. She came somewhere around mid-day and we left to golf course together. In the morning we had some snow as you can see from
the pics. There was a really nice cold lighting, the weather was cold as well. We couldn't be there too long 'cause my fingers were freezing after five minutes :D

Tänä aamuna heräsin yhdeltätoista ja söin aamupalan sängyssä katsellen elokuvaa siinä samalla. Oon nyt ton kulttuurin myötä innostunut myös ns. sivistysleffoista. Perjantai-iltana katsoin aina-niin-ihanan Anna Kareninan, tänä aamuna Kuninkaan Puheen ja illalla olis tarkotus katsoa The Great Gatsby. Ehkä pukudraama olisi parempi termi noille elokuville. 
Ensiviikonloppuna muuttuu skaala hieman, kun edessä on luultavasti Nälkäpelin kakkososa. Olin silloin niin pettynyt siihen ensimmäiseen, että odotukset on nyt korkealla.

In this morning I woke up at eleven and ate my breakfast at bed watching a movie. I've got in to costume dramas' world by my culture enthusiasm. In Friday evening I watched always-so-amazing Anna Karenina, in this morning I watched The King's Speech and this evening it's going to be The Great Gatsby's turn.
On next weekend we're probably going to see The Hunger Games: Catching Fire to cinema. I was so disappointed on the first movie, my expectations are really high now.


Huomenna iltapäivällä on kauan odotetun YFU:n kielitestin vuoro. Testi on kuulemma muutaman tunnin pituinen ja sisältää vähän kaikkea. Tän kielitestin myötä mä olen oikeasti tajuamassa lähtemisen ja nykyään toivon joka aamu lähdön olevaan seuraavana päivänä. Tuntuu mahdottomalta odottaa vielä 9-10 pitkää kuukautta! Toisaalta olen selättänyt jo yhdet 10 kuukautta, koska viime helmikuussa vaihtoon hain. Puolessa välissä ollaan ja maaliviiva, joka tässä tapauksessa vaikuttaa enemmän lähtöviivalta, häämöttää jo!

Tomorrow I'll go to YFU's language test which I've waited for a long time. The test is going to take two hours and includes a bit of everything. By this test I've started to realizing I'm leaving and every morning I'm hoping the flight'd be on next day. It feels impossible to wait for 9 or 10 long months! On the other hand I've already got thrue 10 months 'cause I sent my exchange applications in last February. I'm half way there. I can almost see the finish line, or starting line in this situation!
 photo arrow.pngCONTINUE READING

17 November 2013



Tänään oon kokenut ilon, onnistumisen ja kauhun hetkiä. Aloitin päivän rennosti puoli yhdeltätoista heräämällä. Innostuin laittamaan hiuksia ja naamaa, kun sekin alkaa nyt olemaan ihan edustuskunnossa ilman puutointiakaan. Soitin puolisen tuntia opettajan tultua ja sitten syvennyin askartelemaan kaikennäköstä :)
Mun on jo pitkään pitänyt tehdä mun huoneen pohjapiirros, johon voin sitten helposti suunnitella sisustuksia. Käytin tähän muutaman tunnin ja koska tunsin itseni kerrankin nii aikaansaavaksi, jatkoin ompelemalla yhteen paitaan napit kiinni ja sitten korjailin ja koristelin vielä muutaman kännykänkuoren.

Today I've been happy, lucky and terrified. I started my day waking up at half eleven. I got exited 'bout my hair and face so I did my hair and make-up. Then I plaid to piano for half hour when our piano teacher came. Then I started crafting which I haven't done for a while :)
I have planned to make my rooms floor plan so I could easily design decorations to my room. I spent few hours to finally make this. After that I decided to continue on my to-do-list and sewed buttons to my shirt and then I repaired and decorated some phone cases.





Illalla selailin jo varmaan miljoonatta blog template -sivustoa. Haluaisin uutta lookkia tänne, vaikka nykyisestä ulkoasusta varsin paljon tykkäänkin. Loin sitten testiblogin, jonne kokeilin erilaisia leiskoja. Lopulta en onnistunut löytämään mitään sellaista oih-tää-se-on leiskaa ja poistin sen tilin (eri kun tämä oikea), jossa tää testiblogi oli. Sitten kirjauduin takaisin tälle oikealle tilille ja se heittää näytölle, että tili on poistettu! ... ... ... ? Mä sain ihan vaan pienen sydärin siinä kun kauhistelin paniikinomaisesti näyttöä. Sitten rupesin päivittelemään sivua ja kirjauduin ulos ja takaisin sisään ja sitten... sitten toimi taas. Säikähdin kyl oikeesti pahanpäiväisesti! Pikkasen kyllä jälkeenpäin nauratti, kuinka yks blogi voi tuottaa niin paljon huolta. Noh, onhaan tää omalla tavallaan päiväkirja, jolla sen takia on jotain tunnearvoa :)

In the evening I scrolled through at least millionth blog template site. I'd like to have a new layout here even though I still like this one. I created a test blog and tried some layouts. At the end I couldn't find that oh-I-want-that layout and deleted the account. Then I logged in to this account and next there was a text on my screen that 'this account and blog have been deleted'. What! ... ... ...? I nearly had a heart attack when I just stared the text on the screen. After the biggest shock I updated the page several times and then logged out and back in and then... then I got through to blogger. I got so scared, for real! Now it feels kinda funny, how a web page, a blog be so important. Well, I guess because it's a bit like diary it has some emotional value :)



Ensiviikolla alkaa koeviikko. Keskiviikkona on ensimmäinen koe ja se sattuu olemaan historia. Mä oon nyt uudelleen tykästynyt hissaan. Olin joskus ala-asteella ihan koukussa tohon aineeseen ja se näky kokeissakin. Yläasteella aiheet ja opettaja tiputti mielenkiintoa lopulta romauttaen sen ihan pohjalukemiin. Tällä hetkellä ollaan suunniteltu tekevämme hissa kakkosen itsenäisesti yhden mun kaverin kanssa ja abivuonna kirjoittaakin :)

My exam week starts on next week. On Wednesday I'll have the first exam, history exam. I'm so excited about history! I think it's one of my very favorite subjects ('cause I like almost every subject :D). I remember I liked history very much when I was in elementary school. Then in lower secondary school I had a dull teacher and boring subjects so after a while I started to dislike history. Now I have planned to study the second course of history independently whit my friend (we both will study it independently so we could study it together as well).





Sitten olisi vielä vähän vaihtoon liittyvää juttau loppuun :)Nyt mulla on siis kaikki paperit lähetettyinä YFUlle ja viimeviikolla tuli kutsu kielitestiin, joka onkin sitten ensiviikolla. Mun luokalla on yksi, joka on lähdössä myös YFUn kautta vaihtoon, Jenkkeihin. Nyt on sitten kiva, kun on joku vertaistukena :)
Tällä hetkellä mulla alkaa ajatuksissa valkenemaan, että oon oikeasti lähdössä, ja se tuntuu aika... pelottavalta, ei, enemmänkin jännittävältä, sellaiselta, jota ei millään jaksaisi odottaa kymmentä kuukautta :)

Then I have some exchange thins to tell about :) Now I have all my papers sent to YFU and on last week I received an invite to language test which will be on next week. There's one girl in my class who's going to America via YFU. So now it's really nice 'cause I have someone to share all the enthusiasm and stuff :)
At this moment I'm starting to really realize I'm leaving and it feel quite... scary, no, more like thrilling, something what you just can't wait for 10 months :)
 photo arrow.pngCONTINUE READING

7 November 2013

Kiirettä on pitänyt. Oikeasti on. Mulla menee koululla vähintään 8 ja enintään 12 tuntia per päivä enkä oo ollu ulkona auringon valon aikaan varmaankaan viikkoon! Mitäkö teen? Menen aamulla kaheksaksi koululle, käyn tunneilla, teen 10-sormijärjestelmää itsenäisesti, editoin tekstejä Hälyyn, kulutan aikaa. Illalla lähden kotiin kuudelta tai kaheksalta. Joka tapauksessa aika loppuu aina ennen kuin tekeminen. Tänä aamuna juuri selitin, kuinka paljon edullisempaa olis pärjätä yhden tunnin yöunilla päivittäin. Silloin jäis 23 tuntia aikaa kaikkeen muuhun, kuinka mahtavaa olisikaan!

It's been busy. It has for real. I spend at least 8 and tops 12 hours at school per each day and I haven't seen the sunlight for... what... a week! What do I do there? I go to school every morning at eight o'clock, catch classes, do touch-typing, edit Häly texts, spend time. In the evening I leave 'bout at six or eight o'clock. In every case the time ends, not tasks. This morning I told my friend how awesome would it be, if people survived sleeping only one hour a night. Then it'll be possible to spend 23 hours doing something else!

Asiasta kukkaruukkuun: valokuvaustunnit on mun pelastus ja kuolema. Mun pitäis päästä Helsinkiin kuvaamaan ja koska en ole vielä ehtinyt, on tunnit ollu jopa rasittavia. En pysty oikeen tekemään mitään hyödyllistä ja niinpä kiertelen kamera kainalossa ympäri koulua uudestaan ja uudestaan. Jotain kauniita otoksia olen saanut napatuksi ja niistä jo raaskii olla tyytyväinen. Tosin tää mun luovuuden puutos tuli todettua maanantainakin, sillä istuin seitsemän tuntia ruudun edessä yrittäen kirjoittaa ecomuodista juttua Hälyyn. Tuloksena kello kahdeksalta oli jopa kaksi ja puoli lausetta. Tiistaina otin itteäni niskasta kiinni ja kirjotin 3000 merkin jutun loppuun.

Something else: my photographing course is a life and death to me, literally. I should go to Helsinki to photograph and because I haven't have time yet the classes have been nearly frustrating. There's actually nothing useful I could do so I just circle around the school with my camera over and over again. I have to admit I've taken a few nice pics and I can be a little proud. In fact my imagination was on a test this Monday when I sat seven hour in front of a computer trying to type some text to my eco fashion story to Häly. At 8 pm there were two and half sentences on the screen. How pathetic! On Tuesday I shaped up myself and finished the 3000-mark-story.


Viikko sitten torstaina meillä oli Tilun hyvinvointi-teemapäivä. Ykkösillä oli ohjelmassa Amazing Tilu -race, Helsingissä. Tehtävänä oli löytää Helsingistä neljä patsasta - tai patsaan korvaajaa ja ottaa kuva niistä. Oma ryhmäni sijoittui 40:ksi. Voittoaikaa ei saatu, mutta hauskaa oli ja samalla tuli kasvatettua Helsinki-tietämystä. Aikakilpailun lisäksi myös parhaat valokuvat palkittiin, tai palkitaan ensiviikolla. Siitä kisasta toivon enemmän menestystä, mutta saa nähdä, miten käy. Toivotaan ainakin parasta.

A week ago, on Thursday we had "Amazing Tilu -race" in Helsinki. We had a task list and we had to find four statues it named plus take pictures of them. My group 40th. We didn't have the winning time, but we certainly had fun. I also came much familiar to Helsinki - again. There was a photographing contest too. They're gonna publish the winners on next week. I really hope we got a place in that contest. Let's hope the best!

 photo arrow.pngCONTINUE READING

21 October 2013



Niin se aika kuluu. Nyt mennään jo lokakuussa. Mä oon kirjotellut vaan ihan hulluna aineita ja esseitä, suoriutunut ensimmäisestä koeviikosta ja... käynyt Roomassa, vihdoin! Mä kulttuuri-ihmisenä olin odottanu Roomaa ala-asteelta asti ja nyt viimein pääsin vierailemaan sinne unelmakaupunkiin.

Wonder how time runs. It's October already. I've been writing a lot and also had the first exam week and... went to Rome, finally! I, as a culture person, have dreamed about Rome since primary school and now I got an opportunity to make my dream come true.


Rooma eroaa Milanosta (jossa olin viimevuonna) tosi paljon. Tosin Milanon matka meni enemmän shoppailemiseen kuin kulttuuriin, joten en ehkä oo paras vertailija. Loppupeleissä kummatkin kaupungit on upeita.

Rome has a big different to Milan (traveled there last year). Though in Milan we mostly shopped when now we saw sight so I'm not sure if I'm the best person to compare. In the end they're both absolutely marvelous cities.




Maanantai-aamuna lähdettiin äidin ja pikkusiskon kanssa kohti Roomaa aamuvarhain. Heti ensimmäisenä päivänä eksyttiin Colosseumille ja vierailtiin muutamalla muullakin monumentilla. Colosseum oli kaikkea sitä, mitä odotin ja paljon enemmän! Mahtavaa ajatella, että 2500 vuotta sitten siellä on ollut ihmisiä ja kuinka paljon porukkaa siellä on käynyt sen jälkeen! Jotain aivan käsittämätöntä. 

On Monday morning we left to Rome with my mom and sis. Right on the first day we happened to find the Colosseum and of course visited. Also saw some other sights on that day. Colosseum was everything I had thought and much more! It's amazing thinking there have been peoples about 2500 years ago and how many people there have been during the time before me! Something so incomprehensible




Toisen päivän kohokohdat olivat Pantheon sekä Fontana di Trevi. Pantheon on oikea arkkitehtuurin helmi siinä missä Colosseumkin. Pyöreän rakennuksen katossa on n. 4m halkaisijaltaan oleva reikä. Fontana di Trevi taasen oli järkyttävän ihmisvyöryn ympäröimä ja syystä. Veistos oli kertakaikkiaan upea! Heitettiin sitten kolikot lähteeseen ja legendan mukaan palataan vielä Roomaan. 

Näin sitten mun italialaista kaveria, Martaa, johon tutustuin kesällä Englannissa. Juteltiin pari tuntia kierrellen samalla Rooman katuja. 
Illalla lähdettiin kävelemään takaisin päin. Meidän kartanlukija erehtyi suunnasta pahemman kerran ja päädyttiin sitten Vatikaanille Vittorio Emmanuelen sijaan :D

The highlights of the second day were the Pantheon and Fontana di Trevi. The Pantheon is one of the finest pieces of architecture as well as Colosseum. The roof of a round building has about 4 meter diameter hole. Fontana di Trevi had lots and lots of admirers and with a reason. The sculpture is really beautiful and detailed. We throw coins to the fountain and I just hoped to one day return to Rome. 

After a while I met my friend, Marta whom I met in England last summer. We talked for couple of hours while walking along the streets of  Rome.
In the evening we walked back to our hotel, or that's what we thought. We were supposed to walk to Vittorio Emmanuele's monument when we realized we had reached the Vatican. No big deal, just had my feet completely ruined :D




Keskiviikkona tehtiin oikea vierailu Vatikaaniin. Oltiin kävelemässä siinä muurin viertä ja yhtäkkiä huomattiin, että oltiin kävelty paavin ohi! Keskiviikko oli aivan älyttömän kuuma päivä ja Vatikaanissa oli ihan liikaa ihmisiä. Ei sitten jaksettu jäädä jonottamaan neljää tuntia Sikstuksen kappeliin. Pietarin aukio oli ihan riittävä siinä vaiheessa :)
Loppupäivä kului shoppaillen.

On Wednesday we made a real trip to Vatican. Were just walking there when someone had passed us, the pope! There was extremely hot on Wednesday and there were to many peoples in Vatican. Didn't have enough patience to wait and queue there for 4 hours to Sistine Chapel. St. Peter's Square was quite enough then :)
Then just shopped for the rest of the day.


Torstaina, viimeisenä päivänä otettiin vähän rennommin ja käytiin vain Vittorio Emmanuelen monumentilla. Rakennuksen katolta oli tosi hienot näkymät vaikka korkeanpaikan kammo alkoikin vaivata taas. Iltapäivällä otettiin juna kentälle ja jonotettiin jonottamisen jälkeen ihan liian kauan. Lento meni mukavasti niin kauan kunnes tuli maha kipeäksi :D

On Thursday, on the last day we took a little lazier day and visited just Vittorio Emmanuele's monumet. There was such a beautiful sight from the roof of the monument (building) though I'm afraid of heights. In the afternoon we took a train to airport. At the airport we queued and queued far too long. The flight was OK until I got sick :D



Loppuloman olen ottanut levon kannalta. Perjantain vietin sängyssä katsellen Gossip Girl:ä koko päivän. Lauantaina sain jo jotain aikaseksi ja eilen tein jo kiitettävästi hommia. Kävin aamulla yhden Häly-tiimin kanssa Kirkkonummella tekemässä juttua falabelloista. 

The rest of my holiday I just rested. On Friday I lay the whole day in my bed watching Gossip Girl. On Saturday I got somethings done and yesterday I got actually a lot done :D I went to Kirkkonummi with a Häly-group to make  a interview about falabella horses. 
 photo arrow.pngCONTINUE READING
blogger template